Osto-opas - Digikamerat

Digitaalinen kompaktikamera – taskuun mahtuva digikamera

Yleisin kameratyyppi on digitaalinen kompaktikamera. Tavallista käyttöä varten suunniteltua kompaktikameraa on helppo kuljettaa mukana sen keveyden ja pienikokoisuuden vuoksi. Voit viedä sen mukanasi kaikkialle: kompaktia voi helposti kuljettaa vaikkapa taskussa! Jos haluat ottaa esimerkiksi muoto- tai maisemakuvia tai kuvia illanvietoista, kompakti on hyvä valinta. Se on formaatiltaan erityisen sopiva lomakuvaamiseen esimerkiksi rannalla tai hiihtoretkillä. Kompaktikamera on väline, jonka ansiosta yksikään kuvaamisen arvoinen hetki ei mene sivu suun. Kompaktikameroiden valikoima on erittäin suuri, ja niin amatöörit, innokkaat harrastajat kuin ammattilaisetkin löytävät varmasti itselleen sopivan laitteen. Kompaktikamerat voidaan jakaa kahteen ryhmään: digitaalisiin sekä ultrakompakteihin kameroihin. Viimeksi mainitut ovat todellisia teknologian helmiä, joiden ominaisuuksiin kuuluvat virtaviivainen ja ohut muotoilu sekä höyhenenkeveys.

Bridge – Zoomin ammattilainen

Kompaktin ja järjestelmäkameran väliin sijoittuva bridge-kamera tarjoaa erilaisia toimintoja. Kompaktin tavoin bridge on varustettu elektronisella etsimellä kameran takana olevassa näytössä sekä kiinteällä optiikalla. Bridge-kameran paras valtti on kuitenkin sen erittäin tehokas, joskus jopa 20x zoom. Siitä käytetään joskus nimitystä ”superzoom”. Tällainen suorituskyky helpottaa huomattavasti esimerkiksi kaukaa otettavia maisemakuvia sekä lähikuvia vaikkapa kukista tai ihmisistä. Bridge-kamera vetoaa erityisesti niihin valokuvaajiin, jotka etsivät pientä järjestelmäkameraa muistuttavaa, mutta tätä helppokäyttöisempää kameraa. Vaikka bridge-kamera on kooltaan kompaktikameraa suurempi, sen paino ei useinkaan ylitä 400 grammaa. Bridge-kamera sopii kaikentyyppisille käyttäjille.

Järjestelmäkamera – Rajattomia mahdollisuuksia

Perinteisen järjestelmäkameran seuraaja, digitaalinen järjestelmäkamera hyödyntää vaihdettavia objektiiveja, ja se on varustettu optisella etsimellä. Objektiivien ja säätöjen ansiosta järjestelmäkameran käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Aikaisemmin järjestelmäkamerat oli suunnattu ammattikuvaajille, mutta nykyään niitä voivat käyttää myös harrastelijakuvaajat. Niin innokkaat amatöörit (kuluttajien järjestelmäkamerat), asiantuntijat (eksperttien järjestelmäkamerat) kuin ammattilaisetkin (ammattilaisten järjestelmäkamerat) löytävät varmasti tarpeisiinsa sopivan rungon, joka takaa laadukkaat kuvat ja tarkkuuden kaikissa eri kuvaustilanteissa. Lisäksi järjestelmäkameran käyttöaika ylittää kompakti- ja bridge-kameroiden käyttöajan: sen voi laukaista jopa 800 kertaa! Yksikään tilanne ei mene sivu suun: helposti objektiivia vaihtamalla saat parhaat mahdolliset perhe-, urheilu-, maisema- tai lähikuvat.

Muistikortti – Kuvaa, tallenna ja siirrä

Riippumatta siitä, oliko kamerassa sisäistä muistia, muistikortti on välttämätön tarvike. Mitä korkeampi kenno on, siitä raskaampi kuvatiedosto on, jopa useita megatavuja. Jotkut kamerat on varustettu sisäisellä muistilla, mutta siihen mahtuu ainoastaan joitakin kuvia. Jos siis haluat kuvata ja varastoida kuvasi rauhallisin mielin, muistikortin hankintaa ei voi välttää. 4 Gt:n muistikortille voi varastoida yli 1000 kuvaa, jotka on otettu 8 megapikselin kennolla. Jos käytössä on 10 megapikselin kenno, samaiselle muistikortille mahtuu 900 kuvaa. Muistikorttiformaatti vaihtelee valmistajan mukaan. Yleisimpiä formaatteja ovat Secure Digital (SD), Compact Flash (CF) sekä Memory Stick PRO Duo. Muistikortin kapasiteettiin kannattaa kiinnittää huomiota. Jollet halua kärsiä rajoituksista kuvien määrässä tai jos haluat kuvata videoita, on hyvä valita HC-kortti (High Capacity, korkea kapasiteetti). Silloin saat käyttöösi yli 2 Gt:n tallennuskapasiteetin. Kirjoitusnopeuteen kannattaa myös kiinnittää huomiota, varsinkin, jos olet sarjakuvauksen ystävä. Kameranomistajan on hyvä hankkia itselleen muistikortinlukija, johon voi asettaa muistikortin, ja näin siirtää kortilla olevat tiedostot tietokoneelle erittäin helposti. Voit valita myös erillisen muistiratkaisun, kuten multimediasoittimen.

Joka tilanteeseen sopivaa liikkuvuutta

Suojus/Laukku

Digitaalista kameraa täytyy voida kuljettaa kaikkialle. Jotta voisit suojata sitä mahdollisilta kolhuilta ja muilta vahingoilta, tarvitset suojuksen, kameralaukun tai vaikkapa selkärepun. Niitä on saatavilla kaikille kameratyypeille: kompakteille, ultrakompakteille, bridge- ja järjestelmäkameroille. Löydät sopivan suojuksen myös objektiivien kuljettamiseen. Tietyissä tilanteissa tarvitset vesitiiviin suojuksen, jonka avulla digikamerasi pysyy suojassa hiekalta, vedeltä tai vaikkapa lumelta. katso kaikki suojusmallit

Akku

Jotta voisit hyötyä kamerastasi kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, tarvitset lisäakun, jonka avulla voit kuvata silloinkin, kun lähelläsi ei ole virtalähdettä. Akku on erittäin kätevä varsinkin lomamatkoilla – saat ikuistettua niin paljon muistamisen arvoisia hetkiä kuin vain haluat! katso kaikki akkumallit

Kolmijalka

Kolmijalka on jokaisen kokeneen valokuvaajan välttämätön apuväline. Sen avulla vältät liikkeestä johtuvat epätarkkuudet kuvissasi. Kameroiden optinen kuvanvakain vähentää huomattavasti liikkeitä kameran laukaisuhetkellä, ja kolmijalan käyttö taas supistaa riskin olemattomaksi. Kolmijalka on erittäin tarpeellinen silloin, kun käytät järjestelmäkameraa, mutta myös kaukolaukaisimen käytössä. Kiinnitä hankinnassa huomiota kolmijalan painoon, käsiteltävyyteen sekä kokoon. katso kaikki kolmijalkamallit

Järjestelmäkamera - vaihdettava objektiivi

Onko käytössäsi kuluttajille, asiantuntijoille tai ammattilaisille tarkoitettu järjestelmäkamera? objektiivin valinta on silloin erittäin tärkeä vaihe, sillä siitä riippuu kuviesi laatu. Bajonettitekniikan ansiosta voit vaihtaa objektiivia missä ja milloin tahansa, jolloin yksikään kuva ei mene sivu suun. Objektiivin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: polttoväliin, joka määrittää havaitun suurennoksen; kuvakulmaan, joka määrittää näkökentät sekä aukkoon, joka kertoo objektiivin kuvatasoon keräämän valon määrästä. Myöskään tarkennuksen minimietäisyyttä ei kannata unohtaa.

Kenno

Kenno korvaa nykyään perinteisten kameroiden filmin. Kenno rakentuu miljoonista pikseleistä, jotka reagoivat valoon ja muuntavat sen signaaliksi. On olemassa kahdenlaisia kennoja: CMOS (Complementary Metal Oxide Semiconductor) sekä CCD (Charge-Coupled Device). On tärkeää huomioida kennon resoluutio, joka on useimmissa kennoissa 8 megapikseliä. Kennon resoluution merkityksen huomaa kuvien tulostuksessa, erityisesti silloin, kun kuvista tehdään suurennoksia. Mitä korkeampi resoluutio on, sitä terävämpiä ja yksityiskohtaisempia ovat suurennokset. 8 megapikselin kennon avulla saat korkealaatuisia 20x27 cm -formaatin kuvia. Jos haluat 50x70 cm:n suurennoksia, kannattaa valita 10 megapikselin kenno.

Objektiivi

Kameran objektiivi tai zoom on erittäin tärkeä osa kameraa, sillä se määrittää kuvien laadun helpottamalla rajausta. On tärkeää erottaa toisistaan optinen zoom sekä digitaalinen zoom. Jälkimmäinen viittaa pelkkään kuvan keskiosan suurennokseen, ja mitä enemmän zoomaat, sitä enemmän menetät yksityiskohtia ja tarkkuutta. Optinen zoom vaikuttaa suoraan kuvien laatuun. Zoomin osatekijöistä erityisen merkittäviä ovat polttoväli ja aukko. Polttoväli määrittää objektiivin läpi tarkasteltavissa olevan suurennoksen. Se ilmaistaan millimetreinä, ja se vastaa etäisyyttä, joka erottaa kennon objektiivin optisesta keskuksesta. Jotta polttoväli olisi helpompi ymmärtää, kameravalmistajat viittaavat 35 mm:n tai 24x36 mm:n kameroihin. Siksi kameran teknisistä ominaisuuksista löytyy 24x36 mm:n vastaavuus -käsite. Toinen polttoväliin liittyvä tärkeä tieto on zoom, joka ilmaistaan muodossa ”10x” tai ”3x”. Se vastaa pisimmän ja lyhyimmän polttovälin välistä suhdetta. Polttoväli määrittää laitteen tallentaman kuvakulman tai -kentän. Yhä useammat kamerat on varustettu laajakulmalla, joka tarkoittaa alle 35 mm:n polttoväliä. Toisin sanoen laajakulma tarjoaa laajan kuvakentän, joka sopii loistavasti maisemakuvien, suurten tai toisaalta ahtaiden tilojen kuvaamiseen. Teleobjektiivi vie sinut lähemmäs kuvauskohdettasi. Tällöin puhutaan pitkâstä polttovälistä, joka vastaa esimerkiksi 200 mm:a. Teleobjektiivi on helppo tunnistaa pituutensa ansiosta, ja se on sopiva zoom kaukaisten kohteiden, urheilutapahtumien tai muotokuvien ikuistamiseen. Aukko on toinen huomioonotettava tekijä optiikassa. Se vastaa objektiivin kapasiteettia kerätä valoa. Kirkkaus määritellään muodossa ”1 : 2.8 – 4” tai ”f/2.8 – f/4”, ja luvut kertovat maksimaalisen aukon. Mitä pienemmät ne ovat, siitä suurempi aukko on ja sitä valoisampi on myös objektiivi.

Herkkyys

Kukapa ei olisi joskus harmitellut täysin hämäriä kuvia, joista ei erotu mikään yksityiskohta? Kennon kyky kerätä valoa riippuu herkkyydestä, ja valoherkkyys ilmaistaan ISO-muodossa (International Standard Organisation). Mitä suurempi ISO-säätö on, sitä vähemmän kenno tarvitsee valoa tallentaakseen kuvan yksityiskohdat. Standardin ISO-herkkyysvälin (80 - 800 ISO) avulla kamerat selviävät useimmista valaistustilanteista. Myös korkeat herkkyydet, 1600 ja 3200 ISO, ovat yleistymässä. Niiden ansiosta voi kuvata myös erittäin heikoissa valaistusolosuhteissa: täysin hämärässä tai silloin, kun salaman käyttö ei ole mahdollista, kuten vaikkapa museoissa. Salaman käyttö ei sovi joihinkin tilanteisiin, kuten vaikkapa konsertteihin, illanviettoihin, akvaariokuviin tai kuviin vauvoista. Korkea herkkyys edesauttaa myös korkeiden nopeuksien käyttöä, mikä vähentää epätarkkuuksia.

Kuvanvakain

Liikkeestä johtuvilta epätarkkuuksilta on vaikea välttyä pitkän kuvaustauon jälkeen tai kameran laukaisuvaiheessa tapahtuneesta pienestä liikkeestä johtuen. Epätarkkuusriski on sitä suurempi, mitä enemmän zoomaat, tai jos kuvaat lähikuvia hämärissä kuvausolosuhteissa. Kuvanvakain on tärkeä apuväline epätarkkuuksien vähentämisessä, ja niitä on monentyyppisiä. Optiset ja mekaaniset kuvanvakaimet kompensoivat automaattisesti kuvaajan liikkeitä kuvanottohetkellä. Digitaalinen kuvanvakain taas korjaa kuvan jälkikäteen. Vaikka digitaaliset vakaimet ovat yhä tehokkaampia, ne eivät ole suorituskyvyltään optisten kuvanvakainten vertaisia.

LCD-näyttö

Perinteinen optinen etsin korvataan yhä useammin nestekidenäytöllä (LCD). Kameran takaosaan sijoitetun näytön avulla tarkennus ja kuvien tarkastelu on helppoa. Mitä suurempi näyttö on, sitä miellyttävämpää sitä on käyttää. Useimmissa kameroissa näytön koko on 2,5 tuumaa, mutta myös 2,7-tuumaiset näytöt alkavat yleistyä, ja joistakin laitteista löytyy jopa 3-tuumainen, eli yli 7 cm:n näyttö. Eräät kamerat on varustettu kosketusnäytöllä, joka helpottaa varsinkin aloittelijoiden kuvaustyöskentelyä, sillä sen kautta on helppo päästä nopeasti eri valikkoihin. Toiset näytöt taas ovat kääntyviä, mikä sopii loistavasti käsivarakuvaamiseen tai hankaliin olosuhteisiin, kuten vaikkapa urheilu- tai muihin tapahtumiin.

Kuvausohjelmat ja erityistoiminnot

Digitaalisen valokuvauksen erityispiirteen, kuvausohjelmien ansiosta saat onnistuneita kuvia mitä erilaisimmissa tilanteissa, joihin kuuluvat esimerkiksi ilotulitus, lumi, yö, ranta ja ilta. Kuvausohjelmien määrä riippuu kameratyypistä. Valmistajat kilpailevat erilaisilla edistyneillä toiminnoilla, kuten kasvojentunnistuksella. Jotkut laitteet on varustettu jopa hymyntunnistustoiminnolla! Kameravalmistajat menevät vieläkin pidemmälle, ja uutuuskameroista löytyy myös älykäs aiheentunnistus-tila. Kamera analysoi kuvauselementit ja suorittaa hetkessä sopivat säädöt, jotka takaavat terävän ja kaikin tavoin moitteettoman kuvan. Kuvanotossa on vaikea epäonnistua!